Toteuttamiamme verkkosivustoja selatessa saattaa huomata, että meillä on tapana usein panna puumerkkimme sivun alalaitaan. Tämä toki tehdään aina tilaajan suostumuksella, ja silloinkin yleensä suhteellisen heleästi ja huomaamattomasti:
Kun asiasta keskustellaan, tuomme usein esille näkemyksemme, että on tilaajan edun mukaista, että toimittajan nimi on selvästi näkyvillä. Kun jossakin lukee, että se on sinun tekemäsi, haluat tehdä siitä varmasti hyvän. Peruste on purrut hyvin, ja melkein kaikista sivustoistamme tuo puumerkkimme löytyykin.
Työ sivuston kanssa ei saa loppua projektiin
Käsittelin aiemmassa blogissani sitä, miten oleellista on miettiä sivuston elinkaarikustannuksia. Tuossa kirjoituksessa asiaa käsiteltiin pitkälti teknologian viitekehyksestä, mikä luonnollisesti on tärkeä viitekehys sekin. Kaikki markkinoinnin parissa yhtään työskennelleet tietävät kuitenkin, että sisältö on kuningas, eikä kukaan muu. Sitä viitekehystä ei siis missään nimessä tule unohtaa.
Erittäin tyypillisesti verkkosivustoprojektit etenevät siten, että tilaaja vastaa itse sisällöntuotannosta ja sen syöttämisestä hallintajärjestelmään. Toimittaja kouluttaa tilaajan henkilöstön järjestelmän käyttöön ja tilaaja – joka käytännössä aina aliarvioi hyvän sisällön tuottamiseen tarvittavan työmäärän – tuottaa vimmatusti sisältöä sivustolle ennen julkaisua.
Sitten sivusto julkaistaan ja sisällön kanssa pitkään puljannut tilaaja jättää sen sillensä, vain palatakseen siihen vasta parin kuukauden päästä kun on pakko.
Yleensä tässä vaiheessa koulutuksessa saadut opit ovat jo unohtuneet ja käyttöohje – jos toimittaja sellaisen antoi – haudattu sähköpostin uumeniin.
Sivustoa pitää käyttää oikein
Suurin osa toimituksistamme on WordPress-projekteja. Jos tilaaja on käyttänyt yhtä WordPress-järjestelmää, hänellä on hyvät valmiudet käyttää toista. Jokainen järjestelmä on kuitenkin hieman erilainen, ja eri toimittajat käyttävät erilaisia liitännäisiä ja tapoja toteuttaa asioita. Vaikkapa tämän tekstin lopussa komeileva kirjoittajan pärstä sekä linkitykset sivuston muihin osiin voidaan tehdä todella monella eri tavalla.
Tämä toteutustapojen kirjavuus johtaa usein tilanteeseen, jossa tilaaja käyttää sivustoa “väärin” tai ei yksinkertaisesti tiedä kaikista sivustolla olevista hienouksista ja mahdollisuuksista.
Jokainen verkkosivustoja toimittava firma varmasti tunnistaa tilanteen, jossa tilaajalle on tehty hieno sivupohja vaikkapa strukturoitua tietoa varten, mutta tilaajan edustaja päätyy sen käytön sijaan kovalla työllä rakentamaan suoraan editoriin vaikkapa taulukon, joka hajoaa heti jos sitä yrittää katsoa vähän pienemmällä näytöllä. Paljon vaivaa, huono lopputulos.
Toimittajalla on totta kai vastuunsa käyttöliittymän suunnittelussa sellaiseksi, että oleelliset asiat olisivat mahdollisimman esillä ja hallintapaneeli olisi täytetty informatiivisilla ohjeilla sekä kuvaavilla nimityksillä.
Sormea ei ole tarkoitus osoitella, mutta joskus kuitenkin menee metsään, eikä se ole sen enempää puumerkkinsä sivustolle panneen toimittajan kuin sivuston tilaajankaan etu.
Toimittajan ei kannata unohtaa töitään
Tilaajan on järkevää pyrkiä sopimaan sellaisesta jatkokehitysmallista, jossa toimittaja joutuu olemaan sivuston suhteen proaktiivinen ja seuraamaan, miten tilaaja sivustoa käyttää. Toimittajan puolestaan kannattaa rohkaistua huomauttamaan tilaajalle, jos tilaaja erehtyy käyttämään sivustoa väärällä tavalla tai syöttämään sinne sisältöä, joka sivuston teemaan ja ilmeeseen ei kerta kaikkiaan kuulu.
Osapuolilla on yhteinen intressi, ja se on mahdollisimman hyvä ja pitkälle tulevaisuuteen näyttävä sivusto. Kun tämän muistaa ja asettaa ajattelunsa puolin ja toisin sen mukaan, saadaan hyvä lopputulos josta molemmat voivat olla ylpeitä.
Jos toimittaja nöyristelee tilaajaa tai heittäytyy “me vaan tehdään teknologiaa” -moodiin, jäävät molemmat osapuolet tyytymättömiksi.
